Vesiallasharjoittelu

Vesiallasharjoittelu on turvallinen, tehokas ja erittain nopea tapa kehittaa koiran takaosan lihaksiston voimaa ja takajalkojen koordinaatiota hypyissa tarvittavaan ponnistukseen. Vesijuoksu- tai kavely kehittaa myos vartalon hallintaa ja aerobista kuntoa. Jo muutama harjoituskerta tuottaa nakyvia tuloksia.

Tutustuin vesijuoksuallasharjoitteluun Kaliforniassa asuessani. Koirani juoksivat altaassa kerran viikossa kahden vuoden ajan. Ne olivat paremmassa hyppykunnossa kuin koskaan. Pitkaselkaisen, 43,5 cm korkean Esko-vesikoiran rimojen pudottelu vaheni dramaattisesti ja rata-ajat paranivat. Ensimmaista kertaa saimme sen takaosaan riittavasti lihaksia, joita tarvitaan nopeaan laukkaan ja voimakkaisiin ponnistuksiin.

Hyva ponnistusvoima vaikuttaa suoraan koiran etenemisnopeuteen radalla, esteilla kaantymisen tehokkuutteen seka rimojen pudotteluun. Valillisesti se myos parantaa koiran rohkeutta ja itseluottamusta, kun koira pystyy entista paremmin ja helpommin suoriutumaan tehtavastaan.

Milloin tarpeen?

Vesiallasharjoittelua kaytetaan yleisesti kuntoutuksessa. Suosittelen lampimasti vesijuoksutreenia myos terveille kisa- ja harrastuskoirille  ja toivon, etta kilpailijat oppivat kayttamaan tata harjoittelumuotoa hyodyksi koirien voima- ja kuntoharjoittelussa. Siita hyotyvat seka koira etta ohjaaja.

Erityisesti vesiallasharjoittelus on hyodyllista agility-, PK- ja tokokoirille, joiden

  • suorituskykya, etenemisvauhtia ja esim. stoppien ja seuraamisen tervayytta halutaan parantaa
  • hyppaamisessa tai liikkumisessa esiintyy ongelmia takaosan heikkouden ja/tai etupainoisuuden vuoksi. Nama ongelmat ilmenevat mm. seuraavilla tavoilla:
AGILITY TOKO ja PK
  • rimojen pudottelu
  • koira ei kaanny hypyilla
  • kaannokset valuvat pitkiksi
  • hidas eteneminen radalla
  • seuraamisen ongelmat erityisesti kaannoksissa
  • luoksetulon stopit “valuvat”
  • paikallaistumisen hankaluudet
  • hyppyesteen suorittamisen vaikeus tai pelko

Miten treenataan?

Vesialtaassa parhaan hyodyn saat, kun treenaat elainfysioterapeutin juuri sinun koirallesi tekeman harjoitusohjelman avulla. Tiivis harjoitusrupeama, esimerkiksi viiden viikon puristus 1-2 kertaa viikossa antaa paremman hyodyn kuin kerran kuussa tehty harjoitus.

Seuraa koiraasi, miten pitkaan allasharjoittelun hyodyt silla sailyvat. Jotkut koirat loytavat paremman tavan liikkua ja saavutetty hyoty jaa pysyvaksi. Toisilla vanhat liikkumisen tavat palaavat ja lihakset kuihtuvat. Tallaisille koirille on hyodyllista varata uusi treenijakso, kun nayttaa silta etta koirasi sita tarvitsee.

Vesiallasharjoittelu on erinomainen fyysisen kunnon kohotusmuoto talvella, kun ulkona liikkuminen on vaikeaa liian syvan lumen takia tai liukastumisriski on suuri. Jaisella alustalla liukastellessaan koira enemmankin jumiutuu kuin kehittaa lihaksiaan harjoittelua edistavalla tavalla. Kesaisin voit tehda vesikavelyharjoittelua myos matalassa rantavedessa jarvessa tai meressa, kunhan vesi on lammennyt tarpeeksi ja pohja on turvallinen eika sisalla ikavia yllatyksia rikkinaisten pullonpohjien tai naulaisten uppolautojen muodossa.

Uiminen on hyva harrastus ja kesainen liikuntamuoto, mutta se ei korvaa vesijuoksua- tai kavelya. Uiminen ei kehita takaosaa ja sen lihaksistoa silla tavalla kuin hyppaamisessa tarvitaan.

Toimiiko se todella?

Olemme tehneet kaksi pienimuotoista tutkimusta vesiallasharjoittelun vaikutuksista koiran hyppysuoritukseen ja etenemisvauhtiin.

Molemmissa tutkimuksissa havaittiin vesijuoksuharjoitteun jalkeisissa mittauksissa maksimissaan noin 0.5 sekunnin vauhdinparannus normaalimittaiselle radalle sovellettuna. Myos koirien kehonkaytossa oli nahtavissa laadullinen parannus. Jalkimmaisessa tutkimuksessa verrokkikoirien kaytto vahvisti, etta pelkka hyppysuorien harjoittelu ei tuottanut havaittua vauhdin lisaysta.

Tutkimukset tuloksineen on julkaistu agi.fi -lehden numeroissa 1/2013 ja 6/2013. Tiedustelut tero (at) agi.fi.

Koiran kokemuksia – Case Z

Koirat ihastuvat nopeasti vesiallastreeniin, vaikka alussa olisivatkin varautuneita.

Z, saksanpaimenkoiranarttu 3v, PK-lajit:

Hyppytreenissa havaittiin, etteivat hiukan ylikulmautuneet takajalat pida ponnistuksessa. Koiran takaosa retkahtelee jo 40 cm hypyilla. Koira ei hyppaa itse autoon, ja tassuja kuivatessa se ei pysy pystyssa kolmella jalalla. Kavelyssa nakyy kintereiden loysyys, takajalat huojuvat puolelta toiselle. Elainfysioteraputin tsekissa loytyi selasta paljon jumeja, jotka hoidettiin 3 kasittelykerralla muutaman viikon valein. Sitten koira aloitti fysioterapeutin laatiman vesijuoksuohjelman. Harjoituksia oli 2 kertaa viikossa, maanantaina ja torstaina.

  1.  kerta: kavelya altaassa, nopeus 2.8km/h. Harjoituksen kesto 15 min, matka 480m. Koira ujostelee altaaseen menoa ja on jkv stressaantunut harjoituksen aikana. Palkitaan altaassa ollessa tiheaan makupaloilla. Takaosan liikkeet jkv lyhyet alussa, harjoituksen aikana alleastuminen ja taakseojennus paranevat selvasti. Koira kavelee hiukan vinossa, takaosa vasemmalle.
  2.  kerta: kavelya altaassa, nopeus 2.8km/h. Harjoituksen kesto 20 min, matka 790m. Koira suostuteltiin altaaseen, palkitaan tiheaan makupaloilla. Rentoutuu pian kavelemaan. Koira vinottaa, takaosa vasemmalle, takajalkojen liikkeen laajuus paranee harjoituksen aikana.
  3. kerta: kavelya altaassa intervallein, nopeudet 2.8-4.1 km/h. Kesto 25 min, matka 970m. Koira menee hetken harkittuaan itse altaaseen makupalojen perassa. Rentoutuu kavelemaan heti, takajalkojen liikkeen laajuus vartalon alle ja taakse hyvat. Vauhdin-muutoksissa tasapaino-ongelmia, tekee kylla rennosti toita. Koira vinottaa edelleen hiukan vasemmalle, etenkin lopussa.
  4. kerta: kavelya altaassa intervallein, nopeudet 2.8-4.1 km/h. Vedennoston ja -laskun ajan ylamakikavelya. Kesto 30 min, matka 1040m. Koira tarjoaa itse altaaseen menoa.
  5. kerta: suunnitteilla sama harjoitus kuin viimeksi. Pidempi lammittely, koska koira on tanaan jaykempi selasta ja takajalkojen liike on hiukan kummallinen. Selka lampiaa, mutta vasen takakinner kiertyy sisaan ja myos oikea vispaa. Koira on edellisena paivana vetanyt lapsia pulkassa 3 h, joten tehtiin palauttava treeni: ei intervalleja, vauhti pidettiin 2.8km/h:ssa koska 4.1km/h tuotti jaykkaa passikavelya. Koira meni altaaseen oma-aloitteisesti.
  6. kerta: ravitreenin aloitus. Kesto 30 min, matka 1290m. Lammittely ylamakeen, sitten sykkeennosto ja 3 ravi-kaynti -intervallia. Jaahdyttely ylamakeen. Viimeinen ravipatka aiheutti vasemman takajalan vispaamista, ja loppua kohti vinotti hiukan takaosaa vasemmalle.
  7. kerta: sama ravitreeni kuten viimeksi. Kesto 30 min, matka 1380m. Koira ehtii kavella altaan lapi  kahdesti silla aikaa, kun omistaja riisuu takkiaan, ja on selvasti innoissaan. Jalat ovat napakat loppuun saakka, koira ei vinota tanaan lainkaan!!
  8. kerta: ravitreeni, lisataan 1 ravijakso. Kesto 32min, matka 1440m. Koira juoksee vapaana allashuoneeseen ja kiirehti altaaseen odottamaan, etta harjoitus alkaa. Treenin paatteeksi jalkoja kuivatessa Z pysyy huojumatta, vaikka jalkoja nostellaan kuivattaviksi. Omistaja kertoo, etta nyt koira myos hyppaa itse auton takaluukkuun.